Syy aloittaa tämä blogi: Tänään alkoi taas elämä ahdistaa. Täytin pari viikkoa sitten 25-vuotta ja tuntuu, että elän edelleen ihan samalla tavalla kuin lähes kymmenen vuotta sitten. En ole vieläkään valmistunut, ei ole miestä, ei lapsia, ei omaa asuntoa eikä autoa. Sen sijaan elän edelleen (huoletonta) opiskelijaelämää ja lisäksi olen epätoivoisesti ihastunut opiskelukaveriini, sanotaan vaikka Verneriin. Eli oma elämä tuntuu niin teiniltä, kun ystävät ympärillä menevät kihloihin ja naimisiin, saavat lapsia ja ostavat asuntoja. Vaikka en itse olisikaan vielä valmis noin aikuiseen elämään, niin silti olisi kiva päästä elämässä edes hieman eteenpäin. Niinpä tavoitteena onkin aloittaa ahkera opiskelu, saada gradu vihdoinkin valmiiksi ja valmistua ensi keväänä. Lisäksi päätin ottaa hieman etäisyyttä Verneriin, lopettaa turhat haihattelut ja tutustua uusiin ihmisiin. Katsellaan miten käy.